Korona kadotti kymmeniä tuhansia kesätyöpaikkoja – nyt ongelmaa ratkaistaan

12.01.2021 | Uutiset

5 vinkkiä kesätyönhakijalle: näin tunnistat vastuullisen työnantajan

Suomessa palkattiin viime vuonna kymmeniä tuhansia kesätyöntekijöitä vähemmän kuin tavanomaisina kesinä. Epätavallisen vuodesta teki koronapandemia. Suomessa on tavanomaisesti vuosittain vapaana yhteensä noin 200 000 kesätyöpaikkaa. Nyt edessä on toinen koronakesä ja ongelmaa ratkaistaan viime vuodesta saaduilla opeilla.

Avainasemassa on laaja viestintä työnantajilta työntekijöille. Oikotien Vastuullinen kesäduuni -kampanja julkaisee helmikuussa Esimiehen kesätyöoppaan tukeakseen työnantajia onnistuneessa kesätyökokemuksessa. Nykynuoret suhtautuvat työuransa rakentamiseen keskimäärin kunnianhimoisemmin kuin aiemmat sukupolvet, joten kesätöistä huolehtiminen on tärkeää.

Suomessa on normaalisti vuosittain auki noin 200 000 kesätyöpaikkaa. Viime kesänä määrä oli kymmeniä tuhansia pienempi, koska koronapandemian taloudelliset seuraukset söivät työnantajien tarpeita ja mahdollisuuksia. Työmarkkinan kaventuminen käynnistyi koronakriisin puhjettua.

Pandemian vaikutuksia nuorten kesätyöllistymiseen tiedetään viime vuoden pohjalta.

– Hakuprosessit saattavat venähtää, sillä nytkin yritysten on hankala hahmottaa, millainen on kesän toimintaympäristö. Hakuprosessit toteutettaneen valtaosin etäyhteyksin. Työtehtävät eivät välttämättä liene suunnitellun kaltaisia. Koronarajoitukset vaikuttanevat yhä kesätöidenkin sisältöön – näkyvimpänä etätyöpainotus. Ja tänäkin vuonna joudutaan valitettavasti sietämään epävarmuutta sovitun kesätyön toteutumisesta, Oikotien Vastuullinen kesäduuni -kampanjajohtaja Päivi Salminen-Kultanen toteaa.

Epätavallisuus päihitettävänä

Nyt edessä on toinen koronakesä. Avainasemassa epätavallisuuden peittoamisessa on laaja viestintä työnantajilta työntekijöille. Viime vuonna kertyneellä tiedolla on mahdollista luoda epätavallisessakin tilanteessa systemaattisia prosesseja. Esimerkiksi rekrytointivaiheen etähaastattelujen ja mahdollisen etäperehdyttämisen varalle.

– Vastuullinen kesäduuni -kampanja koostaa vuosittain Esimiehen kesätyöoppaan. Tämänvuotinen versio julkaistaan helmikuussa. Lisäksi työnantajille on tärkeää jakaa kokemuksia keskenään. Mikä toimii, mikä välttämättä ei. Vertaistuki on oiva tapa puida ongelmia ja keksiä ratkaisuja, Salminen-Kultanen sanoo.

Laajaan vertaistukeen tarvitaan foorumi. Vastuullinen kesäduuni -kampanja kartoittaa kampanjaan osallistuvilta työnantajilta parhaita käytäntöjä ja jakaa niitä kaikille osallistuville.

Usea työnantaja reagoi kesätyön koronahaasteisiin jo viime vuonna. Esimerkiksi konepajayhtiö Wärtsilä kehitti Summer Power Virtual -kokonaisuuden, joka tähtää yhteisöllisyyden, verkostoitumisen, palautteenannon, palkitsemisen sekä yhdessä oppimisen edistämiseen. Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla toimiva Osuuskauppa Varuboden-Osla Handelslag korvasi pitkät hakemuslomakkeet Hakubotilla, joka antoi jokaiselle kesätyönhakijalle mahdollisuuden päästä työhaastatteluun. Palvelu toteutettiin etenkin vieraskielisten ja ensimmäisten kesätyöpaikkojensa hakijoiden auttamiseksi.

– Etätyöhön kaivataan uusia käytäntöjä. Nuoret tahtovat etätyöskentelystä huolimatta henkilökohtaista palautetta. Se on tärkeää ammatillisen kehittymisen kannalta. Yhteisöllisyys taas voi lisääntyä jo ihan esimiehen esimerkin kautta. Ja etätöissä oleville kesätyöläisille kannattaa luoda kanava, jolla pitää yhteyttä toisiinsa. Kanavan on hyvä olla pelkästään heidän käytössään, Salminen-Kultanen kommentoi.

Nykynuoret ovat kunnianhimoisia

Haastavinta Suomessa kesätöiden löytäminen on alaikäisille, maahanmuuttajille, ulkomaalaisille opiskelijoille ja erityisryhmille.

– Suomessa ja maailmalla on keskusteltu paljon tärkeissä ikävaiheissa olevien ikäluokkien kärsivän pandemiasta, koska koronarajoitusten vuoksi he eivät saa samoja mahdollisuuksia kuin muut. Kesätyöpaikkojen vähentyminen on osa ilmiötä. Uran ja ansioluettelon rakentaminen alkaa monella peruskoulun päätyttyä. Kesätyöt mielletään askelmiksi, ja siksi on ongelma, jos kipuaminen viivästyy vuodella, Salminen-Kultanen kertoo.

Oli kyse sitten korkeakouluopiskelijoista tai alaikäisistä, nuoret suhtautuvat työuransa rakentamiseen nykyään keskimäärin kunnianhimoisemmin kuin aiemmat sukupolvet. Tavoitteellisuus on noussut ja kilpailu tiukentunut.

– Seuraavat ikäluokat tulevat aina heti mukaan apajille. Jos jäi viime vuonna ilman sekä osaamista että ansioluetteloa kehittävää kesätyöpaikkaa, tänä vuonna kilpailu onkin jo viime vuotta kovempaa. Tämä on realismia monelle nuorelle. Siksi nyt, kun edessä on toinen koronakesä, on paneuduttava ongelmien ratkaisemiseen, Salminen-Kultanen päättää.

Näitä haasteita Oikotien Vastuullinen kesäduuni -kampanja peittoaa. Kampanja haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille enemmän ja parempia kesätyökokemuksia. Kampanjaan sisältyy Vastuullinen kesäduuni -tutkimus, joka selvittää kesätyökokemuksia palkansaajien näkökulmasta. Tutkimuskohde ovat 14–29-vuotiaat suomalaiset kesätyöntekijät. Viime vuonna vastaajia oli 6404.

Tämän vuoden Vastuullinen kesäduuni -kampanja on jo käynnissä. Oikotie tutkii kesätyöntekijöiden kokemuksia myös tänä vuonna.

5 vinkkiä: näistä tunnistaa vastuullisen työnantajan

Kun nuori hakee kesätöitä, nämä ovat keinot tunnistaa, kuinka vastuullisesti työnantaja toimii kesätyöntekijöitä kohtaan. Vinkit pohjautuvat Vastuullinen kesäduuni 2020 -tutkimukseen.

1. Tarkasta, mitä työnantaja kertoo itsestään verkkosivuillaan
Julkinen avoimuus on usein pätevä osoitus vastuullisuudesta. Kannattaa siis käydä läpi työnantajan verkkosivut. On merkityksellistä, kuinka kattavasti organisaatio kertoo itse vastuullisuudestaan – strategiastaan, visiostaan ja toimintatavoistaan. Se voi kieliä myös sisäisestä avoimuudesta.

2. Selkeä ja innostunut mielikuva jo ilmoituksessa ja haastatteluvaiheesta
Kiinnitä työpaikkailmoituksissa ja työhaastatteluissa huomiota siihen, kuinka selkeä käsitys sinulle syntyy työtehtävistä, roolista ja osaamisvaateista. Joudutko kyselemään saadaksesi vastauksia? Tuntuuko työnantaja tietävän, mitä haluaa ja tarvitsee? Kesätyö on tehokas rupeama. Työnantajan selkeät raamit haettavana olevalle vakanssille ovat avainasia sille, että perehdytys ja työn sisäistäminen sujuvat mutkatta.

3. Huomioi, kuinka työnantaja on miettinyt työskentelyn korona-aikana
Koronarajoitukset määrittävät koko tämänhetkistä työelämää. Vastuullinen kesäduuni -tutkimus osoitti viime vuonna, että suomalaiset kesätyöntekijät kokivat eritoten koronan aiheuttamat etätyöt hankaluudeksi. Etätöiden sanottiin jättävän työyhteisön hajanaiseksi. Kun edessä on toinen koronakesä, vastuullinen työnantaja on muokannut sisäisiä toimintatapojaan ja mahdollista etätyökulttuuriaan niin, että työpaikka helpottaa kesätyöntekijän kiinnittymistä. Toimintatavoista kannattaa kysyä.

4. Kysy työhaastattelussa, miten perehdytys toteutetaan
Perehdytys on erityisen tärkeä seikka työpaikkaan kiinnittymisessä varsinkin lyhyessä kesätyöpestissä. Moni työnantaja on joutunut muokkaamaan perehdytysprosessiaan koronan seurauksena. Siksi kannattaa kysyä ennalta, kuinka asia hoidetaan. Kesätyössä moni työtehtävä voi tulla vastaan ensimmäistä kertaa. Vastuullinen työnantaja perehdyttää kesätyöntekijän paneutuneesti ja tehokkaasti.

5. Luota tunteeseesi
Vastuullisuuskin on usein yksilöllinen kokemus. Usko siksi tunteeseesi. Iso osa työnantajan vastuullisuudesta syntyy pienistä teoista ja sanoista. Ne ovat yleensä läsnä jo työnhakuprosessissa.

Lisätiedot:
Päivi Salminen-Kultanen
Kampanjajohtaja, Oikotie
040 727 9717
paivi.salminen-kultanen@oikotie.fi

Vastuullinen kesäduuni -kampanja haastaa työnantajat tarjoamaan enemmän ja parempia kesätyökokemuksia 14–29-vuotiaille nuorille. Kampanjan järjestää Oikotie. Vuonna 2021 kampanjassa on mukana 518 työnantajaa. kampanjassa mukana olevat työnantajat ovat sitoutuneet kuuteen hyvän kesätyön periaatteeseen. Hyvän kesätyön periaatteet ovat hyvä hakijakokemus, mielekäs työ, perehdytys ja ohjaaminen, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus, kohtuullinen palkka sekä kirjallinen työsopimus ja -todistus. Vastuullinen kesäduuni 2021 -kampanjan pääyhteistyökumppaneina toimivat S-ryhmä, Elinkeinoelämän keskusliitto, Talous ja Nuoret TAT sekä T-Media Oy.